Aikuissosiaalityö ja työikäisten palvelut eivät ole keskiössä maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistuksessa. Tämän voi päätellä maakuntien sote-uudistuksen internetsivuja tarkastelemalla. Uudistuksessa on huomio kiinnittynyt enemmän lasten, nuorten, perheiden sekä ikäihmisten palveluihin. Tähän ovat varmasti vaikuttaneet sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeiden kohdentuminen juuri näihin teemoihin (Lape ja I&O[1]).
Osassa maakuntia aikuissosiaalityö ja työikäisten palvelut näkyvät enemmän ja niitä on mietitty pidemmälle, kun taas muutamissa maakunnissa aikuissosiaalityön ja työikäisten palveluiden näkyvyys on erittäin vähäistä. Vaikuttaa siltä, että maakuntien sote-uudistuksessa ei aikuissosiaalityötä ja työikäisten palveluita ole juuri mietitty.
Tämä teksti pohjautuu lokakuussa 2017 tehtyyn maakuntaliittojen ja kaikkien 18 maakunnan omien sote-uudistuksen internetsivujen tarkasteluun. Tarkastelin sivustojen yleistä ilmettä ja sisältöä aikuissosiaalityön näkökulmasta sekä etsin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Löytyykö kunkin maakuntaliiton internetsivujen etusivulta linkki maakunnan maakunta- ja sote-uudistuksen internet-sivuille?
- Millä käsitteillä puhutaan, kun tarkoitetaan työikäisten sosiaalipalveluita?
- Miten aikuissosiaalityö näkyy maakuntien sote-uudistuksen internetsivuilla?
- Löytyykö valmisteluvaiheessa aikuissosiaalityötä käsittelevää julkista materiaalia?
Valtaosasta maakuntaliittojen internet-sivujen etusivuista löytyi suora linkki kunkin maakunnan omalle sote-uudistuksen internet-sivulle. Parissa maakunnassa oli vielä eriytetty maakuntauudistus ja sote-uudistus selkeästi omiksi sivustoikseen.
Jotta maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvä tieto ja uutisointi olisivat helposti lukijan löydettävissä, olisi tärkeää, että suora linkki löytyy maakuntaliiton etusivulta. Selkeä otsikointi tai sote-uudistukseen liittyvä logo maakuntaliiton etusivulla helpottaisivat uudistus-sivuston suoran linkin löytämistä. Ilman suoraa linkkiä on sote-uudistuksen internetsivuille löydettävä hakukoneiden avulla.
Suoran linkin puuttuminen maakuntaliiton etusivulta antaa vaikutelman, että uudistus on irrallaan maakuntaliitosta. Maakunta- ja sote-uudistuksesta julkaistavan tiedon pitäisi olla kunkin maakunnan asukkaille helposti löydettävissä.
Toinen kysymys, johon etsin vastausta, oli mitä työikäisten palveluilla käsitteen tasolla tarkoitetaan ja mitä palveluita sen alla kuuluisi olla? Sosiaalipalveluiden luokituksessa työikäisten palvelut kattavat 18-64 –vuotiaat eli heidän ikähaarukkansa on hyvin laaja. Sen sisään mahtuu hyvin erilaisia ja monenlaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Ehkä tämä asiakasryhmän ikähaarukan laajuus tekee palveluiden määrittelystä ja tarjoamisesta haastavaa sosiaalihuollon parissa työskenteleville. Tarvittaisiinko työikäisten palveluiden sisälle eri ikäryhmien tarkempaa huomiointia?
Työikäisten palveluita kuvattaessa käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosittelemista poikkeavia käsitteitä maakuntien sote-uudistusten sivuilla.[2] Maakunnissa puhutaan työikäisten palveluiden lisäksi muun muassa nuorista aikuisista ja työikäisten palveluista, aikuissosiaalityöstä, aikuisten palveluista, aikuisten psykososiaalisista palveluista sekä sosiaalisesta tuesta ja toimeentulosta. Käsitteiden välisistä eroista huolimatta niissä viitataan aikuisiin tai työikäisiin lukuun ottamatta viimeisintä. Siinä ei ikä poikkeuksellisesti määritä asiakasryhmää. Käsitteiden lisäksi palvelut sijoittuvat maakuntien sosiaalipalveluiden palvelurakenteissa eri tavoin. Toisinaan työikäisten palvelut muodostavat itsenäisen yksikön, välillä taas ne ovat mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa yhteisessä yksikössä esimerkiksi perhe- ja sosiaalipalveluiden vastuualueen alapuolella. Ei ole selvää mihin työikäisten palvelut sijoittuvat, kun maakunnallinen sote alkaa toimia.
Osassa maakunnista työikäisten palveluita määrittävä käsite saattaa selvitä ainoastaan valmisteluvaiheen työryhmän tai alatyöryhmän nimestä. Nimi saattaa olla maakunnan sote-uudistuksen internet-sivuilla ainoa viittaus aikuissosiaalityöhön ja työikäisten palveluihin. Tästä voi saada käsityksen, että niitä ollaan kehittämässä maakunnan sisällä.
Näissä maakunnissa aikuissosiaalityön ja työikäisten palveluiden näkyvyys uudistuksen internet-sivuilla on huolestuttavan pieni. Tätäkin huolestuttavampi tulos on se, ettei muutaman maakunnan sote-uudistuksen internet-sivuilta tai sen julkisesta materiaalista löydy viittausta työikäisten palveluihin edes valmistelevan työryhmän osalta. Onko näissä maakunnissa aikuissosiaalityötä osana uudistusta pohdittu lainkaan? Onko mahdollista, että aikuissosiaalityön maakunnallinen kehittäminen on vasta käynnistymässä, eikä siksi näy internet-sivuilla?
Julkinen materiaali on kaikissa maakunnissa valmisteluun painottuvaa ja sen pitäisi olla avoimesti luettavissa olevaa. Tämä toteutuu lähes kaikissa maakunnissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Maakuntien välillä on eroja, miten runsaasti julkista materiaalia on tarjolla. Muutama maakunta tarjoaa runsaasti ja monipuolisesti julkista materiaalia. Osassa maakuntia materiaalia on saatavilla vain vähän.
Sivustojen visuaaliseen ilmeeseen ja sisältöön on maakunnissa panostettu, jotta sote-uudistuksen vaiheittainen eteneminen tulisi kokonaisuudessaan lähemmäs maakuntien asukkaita ja olisi selkeästi ymmärrettävää. Lisäksi tieto valtakunnallisesta valmistelusta ja sen etenemisvaiheista tuodaan suoran linkin muodossa lähelle lukijoita jokaisen maakunnan maakunta-ja sote-uudistuksen internet-sivuilla. Sosiaalinen media on jokaisen maakunnan omalla sivustolla keskeisesti esillä Twitterin ollessa näkyvin kanava Facebookin ja Youtuben rinnalla. Valtaosalla maakunnista on blogi ja muutamilla on vielä videoblogi erikseen, mutta näissä aikuissosiaalityö aiheena ei juuri näkynyt. Eikö siitä pitäisi keskustella?
Kävin läpi erilaisia maakuntien julkaisemia sote-valmisteluun liittyviä väli- ja loppuraportteja, muistioita ja diaesityksiä etsien mainintoja ja otsikoita aikuissosiaalityöhön, aikuisten palveluihin tai työikäisten palveluihin liittyen. Lisäksi tarkastelin blogitekstejä läpi otsikoinnin ja aloituksen perusteella, josko vastaan tulisi aikuissosiaalityötä käsitteleviä tekstejä. Youtube-videot jätin tarkasteluni ulkopuolelle, sillä etsin kirjallista materiaalia.
Monessa maakunnassa on julkaistu erilaisia väli- ja loppuraportteja. Niistä osassa sisällysluettelosta löytyi alaluku, jossa käsiteltiin vaihtelevin otsikoin työikäisten palveluita. Raporteissa on kartoitettu esimerkiksi nykytilaa, pohdittu asiakkaiden tunnistamista, mietitty palveluiden järjestämistä ja suunniteltu tulevia palveluita.
Maakuntien sote-uusitusten internet-sivujen perusteella voisi väittää, että aikuissosiaalityöstä vaietaan ja sen uudistamista vieroksutaan. Toki on huomioitava, että maakunnilla on erilaiset resurssit käytettävissään. Lisäksi osassa maakuntia valmisteluun osallistuvien rekrytointi on joko tehty tai ollut käynnissä kuluneen syksyn aikana, ja se on saattanut viivästyttää itse valmistelutyötä. On kuitenkin hyvä kysyä miksi aikuissosiaalityöstä ja työikäisten palveluista on vaikeaa puhua? Johtuuko hiljaisuus ja puhumattomuus siitä, ettei tiedetä mitä aikuissosiaalityö käytännössä on ja mitä palveluita sen kuuluu pitää sisällään. Onko kukaan valtakunnan tasolla tarttumassa tähän, vai ovatko maakunnat tässä asiassa omillaan?
Ira Liesma powered by Pro Sos -hanke
[1] http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut ; http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito
[2] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut määräyksen sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain (254/2015) 22 § mukaisesti. Määräys on tullut toistaiseksi voimaan 1.3.2016. Asiakasasiakirjalain 22 § 2 momenttia ja 23 § 1 momenttia sovelletaan silloin, kun organisaatio liittyy Asiakastiedon arkistoon, kuitenkin viimeistään 1.1.2021 alkaen.; http://www.thl.fi/attachments/tiedonhallinta/Maarays_1_2016_sosiaalihuolto.pdf