Miltä kuulostaa asiakaslähtöisyys, tavoitteellisuus, tulevaisuussuuntautuneisuus, poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen, optimistisuus, toiveikkuus, yhteistyö ja myönteinen palaute? Voisivatko nämä terapiamaailmasta tutut käytännöt hyödyttää myös sosiaalialan työtä? Kyse on ratkaisukeskeisestä työotteesta, jonka teoriatausta rakentuu sosiaalisen konstruktionismin, systeemiteorian ja perheterapian varaan ja joka juontaa juurensa Milwaukeen perheterapiakeskukseen (Brief Therapy Center). Lähtökohdiltaan ja ajattelutavaltaan se istuu hyvin myös sosiaalialalle. Ratkaisukeskeisyyden keskeisiä nimiä ovat mm. psykiatri Milton H. Erickson, psykoterapeutti Steve de Shazer, sosiaalityön professori Peter De Jong, sekä sosiaalityöntekijä / psykoterapeutti Insoo Kim Berg.
Vaihtoehto ongelmakeskeisyydelle
Sosiaalityön asiakkaiden ongelmat ovat usein moninaisia ja kasaantuneita. Pahimmillaan asiakkaiden elämää kuvaa palikkatorni, jonka yhdenkin heiveröisen palikan putoaminen voi romahduttaa täysin. Asiakkaiden rinnalla kulkeminen on toisinaan raskasta ammattilaisellekin; muutos parempaan kun näyttää kovin kaukaiselta. Kuitenkin sosiaalityön yhtenä tehtävänä on sosiaalisten ongelmien vähentäminen; esteiden poistaminen ja tien avaaminen kohti asiakkaan toivomaa elämää. Alan puhe ja työtapa on valitettavan usein ongelmakeskeistä: etsitään ongelmia, painotetaan syy-seuraussuhteita ja määritellään asiakkaan tilannetta ulkopuolelta käsin. Ratkaisukeskeisyys toimii toisin päin ja tarkastelee ongelmia erilaisista näkökulmista. Työskentelyssä tehdään näkyväksi asiakkaan taitoja, vahvuuksia, sekä voimavaroja ja ongelmien suossa rämpimisen sijaan selvitetään niitä poikkeustilanteita, joissa asiat ovat sujuneet toivotulla tavalla ja hyvin. Asiakkaan toivomaan tulevaisuuteen suuntaavaa matkaa käydään asiakkaan ja ammattilaisen yhteistyöllä, tasavertaisessa vuorovaikutuksessa. Ratkaisukeskeisestä työotetta ohjaavat samat kuulluksi tulemisen ja osallisuuden eettiset periaatteet kuin sosiaalityötä ja käytännöllisyytensä ansiosta se on helposti siirrettävissä sosiaalityön ja -ohjauksen arkeen.
Asiakas on oman elämänsä asiantuntija
Ratkaisukeskeisyyden perusajatuksena on humanistinen näkemys ihmisestä osaavana ja pystyvänä olentona. Siksi ratkaisukeskeisessä työotteessa painottuu vahvasti asiakkaiden asiantuntijuus omaan elämäänsä liittyen. Ratkaisukeskeinen ajattelutapa on yleisluontoinen ja siten toimiva kaikissa ongelmissa, kaiken ikäisten ihmisten kanssa. Työntekijän roolina ei ole olla asiakkaan elämän arvioinnin asiantuntija, vaan rinnalla kulkija, joka perehtyy asiakkaan tapaan ajatella ja elää. Työntekijä on neuvottelija, joka ohjaa asiakasta itse löytämään ja hyödyntämään omia voimavarojaan tyydyttävämmän elämän luomisessa.
Menneisyys voimavarana
Sosiaalityön ja -ohjauksen asiakkaiden elämäntarinat ovat usein ongelmatarinoita. Pahimmillaan ne ovat toisten ihmisten laatimia. Ratkaisukeskeisyydessä menneisyys nähdään voimavarana. Menneen tapahtumia tarkastellaan kasvattavina ja opettavina kokemuksina, jotka ovat aina tuoneet mukanaan myös jotain arvokasta ja hyödyllistä. Jokaisen menneisyydestä löytyy myönteisiä poikkeuksia, mielihyvän lähteitä ja piilossa olevia kykyjä. Menneisyyden ongelmat auttavat ratkaisemaan tulevaisuuden ongelmia ja muuttavat jopa elämän suuntaa. Ratkaisukeskeinen ajattelun mukaan ihmiselämä ei ole sidottu vain yhteen ainoaan elämänkulun malliin. Aina voi aloittaa uudelleen, missä elämänvaiheessa tai -tilanteessa tahansa.
Asteikkojen ja poikkeusten kautta ratkaisuun
Ratkaisukeskeisyys perustuu haastattelutekniikoihin, sekä erilaisiin kysymyksiin. Kysyminen ja kysymyksiin vastaaminen muodostavat prosessin, jossa syntyy oivalluksia uusista mahdollisuuksista. Työntekijän tehtävä on saada asiakas siirtymään ongelmapuheesta ratkaisupuheeseen. Ratkaisujen rakentamisessa ollaan ongelmien sijaan kiinnostuneita siitä, mitä asiakas haluaisi olevan elämässään toisin. Ihmekysymys on yhteisen tavoitteen löytämiseen tähtäävä avauskysymys. Sen avulla on mahdollista tarkentaa asiakkaan näkemystä toivotusta tulevaisuudesta. Minkälaista elämä olisi silloin, kun toiveet täyttyisivät. Kuvittele, että yöllä nukkuessasi tapahtuu ihme ja ongelmasi häviävät. Kun heräät aamulla, mistä tiedät näin tapahtuneen? Mitä teet toisin? Ketkä muut tietävät muutoksesta ja miten he toimivat?
Asteikkokysymysten avulla on mahdollista saada esiin asiakkaan oma näkemys tilanteestaan. Asteikkokysymykset auttavat asiakasta havaitsemaan edistymisen ja omat onnistumiset. Ne tarjoavat myös keinon sanoittaa tulevaa; sitä, mitkä askeleet voisivat viedä asioita eteenpäin. Asteikkojen avulla päästään käsiksi monimutkaisempiin asioihin niitä konkretisoimalla. Asteikkoja voidaan käyttää minkä tahansa asiakkaalle tärkeän asian arvioimiseen. Asteikkokysymyksellä voidaan esimerkiksi hahmottaa ongelman vaikutusta asiakkaan elämään. Ajatellaan, että 10 tarkoittaa täydellistä pärjäämistä asian kanssa ja 0 tarkoittaa sitä, että et pärjää mitenkään. Missä kohtaa olet nyt? Mitä olet tehnyt päästäksesi tähän asti? Mitä pitää tapahtua, jotta pääset vielä 2 askelta eteenpäin? Asteikkokysymysten avulla voidaan selvittää asiakkaan selviytymiskeinoja, sekä asiakkaassa itsessään ja hänen ympärillään olevia voimavaroja, joiden avulla elämänlaatua voi parantaa.
Asteikkokysymysten avulla päästään käsiksi myös poikkeamiin. Poikkeamat ovat sellaisia tilanteita, jolloin ongelman olisi voinut kaiken todennäköisyyden mukaan odottaa esiintyvän, mutta jolloin se ei jostain syystä olekaan esiintynyt. Kun asiakas tunnistaa poikkeamat, keskitytään työskentelyssä tilanteiden tarkempaan arviointiin ja kiinnitetään erityistä huomiota siihen, millä tavoin poikkeamat eroavat niistä tilanteista, joissa ongelmia esiintyy. Kuka tai mikä on saanut poikkeamat aikaiseksi? Mitä tapahtui, missä ja milloin? Poikkeamien tutkiminen paljastaa lisää asiakkaan vahvuuksia, joihin asiakasta tulee rohkaista tarttumaan jatkossakin. Asiakkaiden kiinnostus ratkaisujen rakentamiseen kasvaa, kun he alkavat tunnistamaan poikkeamia.
Lopuksi
Kyky selvitä elämän vastoinkäymisistä ja sopeutua muutoksiin on yksilöllistä. Aina itsestä ei ole rakentunut vahvaa. Ratkaisukeskeisyys tarjoaa ammattilaiselle keinoja muuttaa asiakkaiden lohduttomat tarinat toiveikkaiksi. Mitään pahaa ei tapahdu, vaikka asioista puhutaan ääneen ja niitä tarkastellaan yhdessä avoimin silmin. Ratkaisukeskeisyys vapauttaa asiakkaan voimattomuuden kokemuksesta ja auttaa ymmärtämään, ettei menneisyys ratkaise tulevaa. Elämän varrella matkaan tarttuu aina myös jotain hyvää ja arvokasta, jonka voimme kiinnittää osaksi asiakkaan elämäntarinaa; voimavaraksi tähän hetkeen ja tulevaan.
Marja Marttila
PRO SOS -hanke, erikoissuunnittelija
sosiaalityöntekijä, VTM
ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (IASTI -tason sertifiointi)
