Tiivistelmä

Hankkeen toiminnan tavoitteena oli uudistaa, vahvistaa ja vankistaa erityisesti aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön roolia ja tehtävää toimintaympäristön muutokset huomioiden.

Hankkeessa koottiin sote-uudistukseen kytkeytyvien keskeisten aikuissosiaalityön toimijoiden maakunnallinen verkosto, jossa luotiin aikuissosiaalityön itseymmärrystä ja kumppaniviestintää varten esite ja luotiin yhteisymmärrystä aikuissosiaalityöstä ja siihen kytkeytyvistä palveluista. Mittaavuutta ja vaikuttavuutta huomioitiin sosiaalityön kehittämisessä tuomalla mm. Kykyviisaria sekä muita työ- ja toimintakyky- ja hyvinvointimittareita sosiaalityön kentälle. Rakenteellista sosiaalityötä kehitettiin sosiaalisen raportointi -työvälineen avulla ja vahvistamalla sosiaalityön tiedontuotannon teoreettista perustaa. Aikuissosiaalityön näkyvyys ja tunnettuus lisääntyi ja sen paikka osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja selkiintyi. Osin hankkeen vaikutuksesta uuteen Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu aikuissosiaalityön kehittämistä koskevia tavoitteita.

Aikuissosiaalityön ja sen aseman vahvistamisella oli suora yhteys myös asiakkaiden saamien palvelujen kehittymiseen. Kela-Kunta yhteistyön kehittämisen kautta syntyi alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä, ja aikuissosiaalityön rooli kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palveluna vahvistui. Kela-Kunta yhteistyön vahvistamisella pyrittiin työnjaon ja asiakasohjauksen selkiinnyttämiseen, tiedon vaihtamisen jäsentämiseen ja asiakkaan saaman palvelun laadun parantamiseen. Yhteistyöstä syntyi Kela-Kunta yhteistoimintamallin kuvaukset 1.0 ja 2.0.

Aikuissosiaalityön palveluja kehitettiin prosessien, työtapojen ja menetelmien uudistamisen kautta. Palvelutarpeen arviointia ja siihen kytkeytyviä sosiaalihuoltolain määrittämiä käsitteitä jäsennettiin ja saatettiin toimintatapojen tasolle. Kehittämistyön tuloksena syntyi Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin -julkaisu. Taloussosiaalityön teoria ja toimintaosaamista vahvistettiin sosiaalityön yhtenä työorientaationa, joka on kuvattu Avauksia taloussosiaalityöstä -julkaisussa. Pelillisyyden ja leikillisyyden sekä muuta toiminnallista työtapaa tehtiin tutuksi pilotoimalla erilaista ryhmä ja yksilötoimintaa. Asiakkaan osallisuutta vahvistettiin osallisuutta tukevien työmuotojen käyttöönottoa edistämällä (sosiaalinen kuntoutus, kokemusohjaus ja kaikukortti) ja sosiaalipalvelujen yhteiskehittämiseen pohjautuvien työmuotojen käyttöönottoa tukemalla.

Hankkeen keskeinen toiminta ja sen tulokset ovat kuvattuna hankkeeseen osallistuneiden sosiaalialan osaamiskeskusten ylläpitämällä nettisivustolla www.prosos.fi